Ruisleivän suosio maailmalla kasvaa, kun yhä useammat ihmiset tutustuvat sen terveysvaikutuksiin ja makuun, josta ei voi erehtyä. Tiesitkö tämän rukiin terveysvaikutuksista?

Ruis on ollut olennainen osa suomalaista ruokavaliota jo tuhansien vuosien ajan. Meille ruis on sisun ja elinvoiman symboli. Toisin kuin muut viljat, se pärjää myös heikkolaatuisessa maassa ja olosuhteissa, joissa talvi on ankara. Pohjois-Euroopan ja Venäjän kylmä ilmasto sopii erittäin hyvin tämän sitkeän ja kestävän viljalajin kasvattamiseen.

Rukiin uskotaan polveutuvan luonnonvaraisesta viljakasvista, jota alun perin kasvoi vehnän ja ohran seassa. Ruista ryhdyttiin viljelemään ravinnoksi ensin Saksassa.

Ruisleipä on täynnä ravintokuitua, mutta sisältää vain vähän rasvaa. Rukiissa on molempia ravintokuitutyyppejä, liukoisia ja liukenemattomia. Liukenemattomat kuidut ovat tärkeitä suoliston hyvinvoinnille ja terveydelle, sillä elimistön läpi kulkiessaan niihin imeytyy vettä, jolloin kuona-aineetkin poistuvat helpommin.

Rukiissa on myös runsaasti elimistömme tarvitsemia vitamiineja ja hivenaineita, kuten rautaa, kaliumia ja sinkkiä. Kuidun saantia koskevat suositukset vaihtelevat eri maissa, mutta yleensä lukema on noin 25–35 grammaa/päivä. Tämän määrän saat 14 omenasta, 21 porkkanasta tai 5–6 viipaleesta herkullista täysjyväruisleipää.

 Lisätietoa rukiista ja terveydestä, katso