Viljelysuunnitelmaa tehdessä yksi oleellisin huomioitava tekijä lajin valinnan yhteydessä on oikean lajikkeen valinta sadon käyttötarkoituksen näkökulmasta. Lajikevalinnalla on oleellinen merkitys niin sadon määrän, että laadun kannalta.

Kasvuaika, maalajit ym. tekijät ovat osa kokonaisuutta sadon onnistumisen kannalta, mutta oleellista on ottaa huomioon, että lajike on sellainen, että suunniteltu sadon käyttötarkoitus voitaisiin saavuttaa. Laatutekijöiden merkitys vaihtelee viljalajeittain myllykäytössä.

Esimerkkejä myllyteollisuuden kannalta hyvistä lajikkeista

Kevätvehnä

Syysvehnä

Syysruis

Suurimokaura

Quarna

SW Magnifik

Evolo

Alku

Zebra

Urho

Brasetto

Peppi

Wanamo

Skagen

Reetta

Avanti

Demonstrant

Olivin

Caspian

Belinda

Bjarne

Arktika

 Palazzo

Marika

 

 

KWS Magnifico

Obelix

 

 

KWS Livado

Rocky

 

 

 

Steinar

 

Myllyvehnä

Myllyvehnäksi tuotetaan sekä kevät-, että syysvehnää. Myllyvehnän osalta tärkeitä hinnoittelussakin käytettyjä keskeisiä laatuvaatimuksia ovat riittävän korkea valkuaispitoisuus, sakoluku ja hehtolitrapaino. Tärkeänä tekijänä jauhojen laadun takana on yleisesti viljan hinnoittelussa ja laatuvaatimuksissa käytettyjen tekijöiden lisäksi sitko ja erityisesti sitkon laatu. Sitko-% tulee olla riittävän korkea, että leivonta onnistuu leipomoissa. Sitko-% ja sitkon laatu kuitenkin vaihtelevat vuosittain ja lajikkeittain. Myös kevät- ja syysvehnän välillä on eroja. Suomessa tuotetun kevätvehnän leivontaominaisuudet ovat useimmiten paremmat kuin syysvehnän ja näin ollen myllyteollisuus voi käyttää keskimääräisenä vuotena vain rajallisen määrän syysvehnää. Joinakin vuosina toki syysvehnän leivontaominaisuudet voivat yltää kevätvehnän tasolle, mutta useimmiten kevätvehnän ominaisuudet ovat samat hinnoittelukriteerit täyttävillä erillä syysvehnää paremmat.

Vehnälajikkeiden välillä on paljon eroja myllyvehnälaatujen saavuttamisen suhteen. Osalla lajikkeista korkea valkuaispitoisuus on lajikeominaisuutena ja osalla lajikkeista on enemmän tarvetta lisätyppilannoitukselle. Kevätvehnälajikkeista korkeamman valkuaistason useimmin saavuttavia lajikkeita ovat mm. Quarna, Wanamo ja Anniina. Näistä Quarna ja Wanamo ovat myös sitkon ja sitkon laadun osalta vuodesta toiseen leivontaominaisuudet hyvin täyttäviä lajikkeita, Anniina-lajikkeen sitkon laatu taas on useimpina vuosina heikkoa leivontatarkoitukseen, joten mikäli pyritään tuottamaan myllyvehnää ja tilan olosuhteet sen mahdollistavat, kannattaa valita jokin muu lajike Anniinan sijaan. Muiden kevätvehnälajikkeiden osalta leivontalaadut ovat useimmiten riittävät, vaikkakin erityisesti riittävän valkuaispitoisuuden saavuttaminen on haasteellisempaa. Syysvehnälajikkeiden välillä ei leivontaominaisuuksissa ole yhtä suuria eroja kuin kevätvehnälajikkeiden kohdalla. 

Myllykäytön näkökulmasta suosittelemme erityisesti Quarna-lajiketta, joka on vuosittain osoittautunut varsin varmaksi sakoluvun keston ja valkuaistason näkökulmasta. 

 

Myllyruis

Ruislajikkeet ovat pääosin syysruislajikkeita, vaikkakin viime vuosina kevätrukiin viljely on jonkin verran lisääntynyt. Satopotentiaali nykyisissä syysruislajikkeissa on todella korkea verrattuna vanhempiin lajikkeisiin. Erityisesti hybridirukiit ovat hyvin satoisia, toki populaatiorukiistakin löytyy satoisia lajikkeita, kuten Reetta. Leivontakäytön ja sitä kautta myllykäytön osalta ruislajikkeiden välillä ei ole suurta eroa. Tärkeimmät laatutekijät rukiin osalta ovat sakoluku ja riittävän korkea hehtolitrapaino. Eri sakolukuluokkien rukiista voidaan jauhaa eri käyttötarkoituksiin erilaisia ruisjauhoja. Näin ollen eri sakolukuluokkien ruista tarvitaan, myös matalasakoista ruista. Joten tärkeintä ruislajikkeen valinnassa on hyvä satotaso ja soveltuvuus tilan lohkoille.

 

Suurimokaura

Kauralajikkeen valinnassa on tärkeää myllykäytön näkökulmasta suuri jyväkoko, alhainen kuoripitoisuus, korkea hehtolitrapaino, ytimen vaalea väri ja korkea 1000 jyvän paino. Kaurahiutaleiden tuotannossa pienet jyvät ohjataan sivujakeisiin, kuten myös kuorinnan jälkeen kaurankuoret. Näin ollen saanto on sitä parempi mitä vähemmän pientä jyvää erässä on ja mitä alhaisempi kuoripitoisuus on. Näin ollen edellä mainitut laatutekijät täytyy olla kunnossa, että erä soveltuisi myllykäyttöön. Viljellyimmistä lajikkeista löytyy hyviä vaihtoehtoja Akseli-kauraa lukuun ottamatta, jonka jyväkoko on pieni. Suurta jyväkokoa arvostaa myllyteollisuuden lisäksi rehuteollisuus, joka kannattaa pitää mielessä lajikevalintaa tehdessä siltä varalta, että jostain syystä jonain satovuonna ei tavoittelemaansa suurimokauralaatua saavutakaan.

Eli erityinen huomio tulee kiinnittää jyväkokoon lajiketta valitessa. Belinda on pitkän linjan varma peruslajike suurimokauran tuotantoon, kun esim. taas Alku on uudempi vaihtoehto kylvöille. Suosittelemme myös Peppi-lajiketta, jossa on korkea betaglukaanipitoisuus. Peppi on ollut melko pitkään myös viljelyssä ja kuuluu perusvarmoihin suurimokauralajikkeisiin, niin viljelyn kuin myllykäytön kannalta. Lue lisää kauralajikkeiden valinnasta ja kauran viljelystä VYR:n huoneentauluista: 

Tuota laadukasta kauraa ka ytto tarkoitus huomioiden (VYR)

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssä (VYR)

Kauran viljelijän huoneentaulu (VYR)

 

Sopimusviljelylajike ALKUBOR 

Teemme viljelysopimuksia myös Alku–lajikkeesta. Alku on laadukas ja satoisa myllykauran tuotantoon erinomaisesti sopiva lajike. Luja korsi varmistaa laatua. Alku on myöhäisiä lajikkeita kuten Belindaa 3 päivää aikaisempi ja hyvin lujakortinen. Lajike on tuottanut parhaat sadot kokeissa II-vyöhykkeellä eli Fazer Myllyn ydinhankinta-alueella. Alku on ohutkuorinen ja tuhannen jyvän paino on sopivan korkea myllykäyttöön. Alku-lajikkeen siementä on myynnissä ainoastaan Fazer Myllyn kanssa Alku-suurimokaurasopimuksen tehneille.

Alku-lajikkeen siementä on saatavilla Zardex G -peitattuna tai peittaamattomana. Rahdin osalta yhden tilauksen minimiveloitus on 2 säkin rahti + 1 purkupaikka. Siementä tarvitaan kylvöille n. 200 kg/ha, siemensäkki on kooltaan 600 kg suursäkki.

Mikäli haluat ryhtyä Alku-lajikkeen sopimusviljelijäksi:

  1. Tee Alku-viljelysopimus Fazer Myllyn kanssa, ota yhteyttä Fazer Myllylle tai täytä sopimuskaavake Tee viljelysopimus -sivulla.
  2. Sopimusnumeroa vastaan saat tilattua Alku-lajikkeen siemenen Borealilta (Juho-Matti Hämäläinen, puh. 0400 665 063), joka vastaa siemenen toimituksesta, myynnistä ja laskutuksesta.

Lisätietoja lajikkeesta löydät Borealin sivuilta: www.boreal.fi/lajike/kaura/alku/

 

Yhteystiedot viljelysopimusasioissa
Marja Haapaniemi 020 555 3646
Jere Hahko 020 555 3646
Tero Hirvi 020 555 3063
mylly.viljanosto@fazer.com