Jännityksen kerrotaan usein tuntuvan mahassa: tiukan paikan tullen monen mahanpohjassa kutisee. Sanotaankin, että ihmisen toiset aivot sijaitsevat suolistossa. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Ihmisen suolistossa elää biljoonia mikrobeja - eli yli kymmenenkertainen määrä verrattuna ihmisen omiin soluihin. Kilogrammoina tämä tarkoittaa noin kahta kiloa! Suurin osa suolistomikrobeista on bakteereita, mutta joukossa on myös mm. hiivoja ja viruksia. Ne tuottavat esimerkiksi K-vitamiinia koko elimistön käyttöön ja lyhytketjuisia rasvahappoja (SCFA), joita suoliston hyvinvoinnin kannalta tärkeät paksusuolen limakalvosolut tarvitsevat energiakseen.

Aivot viestivät näiden suoliston mikrobien kanssa niin sanotun aivo-suolisto-akselin (gut-brain axis) kautta. Tämä aivojen ja suoliston välinen kaksisuuntainen yhteys muodostuu hermostollisen ja hormonaalisen yhteyden kautta: Vagus- eli kiertäjähermo kulkee aivojen ja suoliston välillä ja kuljettaa pääosin viestejä suolistosta aivoille. Hormonaalinen yhteys puolestaan toimii hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin (HPA, Hypothalamus-Pituitary-Adrenal cortex axis) kautta. HPA-akseli on tärkeä stressireaktioita säätelevä hermoston ja hormonien järjestelmä.

Yksi tärkeä tekijä aivojen ja suoliston yhteydessä on myös suolen limakalvon immuunijärjestelmän toiminta, jonka kautta suolistomikrobit voivat vaikuttaa ihmisen elimistössä laajastikin.

Suoliston tuntemukset vaikuttavat myös mielialaan

Suolistomikrobit osallistuvat aivoille välttämättömien välittäjäaineiden valmistukseen ja aivoissa välittäjäaineet ovat yhteydessä esimerkiksi mielialaan. Mielen hyvinvoinnin kannalta on siis tärkeää pitää huolta myös suoliston hyvinvoinnista. Ja vastavuoroisesti henkinen hyvinvointi vaikuttaa myös suoliston toimintaan.

Esimerkiksi stressi voi vaikuttaa suolistoon HPA-akselin kautta. Stressi voi vaikuttaa myös suoliston läpäisevyyteen, sillä stressihormoni kortisoli voi vaikuttaa suolen limakerroksen koostumukseen ja mikrobeihin ja aiheuttaa siten suoliston normaalin bakteerikannan heikkenemistä ja uusien, mahdollisesti terveydelle haitallisten bakteerilajien asettumisen suolistoon. Kun suoliston läpäisevyys lisääntyy pääsevät yhä suuremmat yhdisteet suolesta verenkiertoon ja saattavat aiheuttaa immuunijärjestelmän aktivoitumista.

Kuitua suoleen - ravintoa mikrobeille, hyvinvointia aivoille

Suolistomikrobit käyttävät ravinnokseen ravinnon imeytymättömiä yhdisteitä, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Näin ollen kuidun määrä ja laatu ruokavaliossa vaikuttaa suoliston mikrobistoon.

Mikrobien kannalta erityisen hyödyllistä näyttäisi olevan erilaisten kuitujen yhdistäminen, minkä vuoksi kannattaa syödä monipuolisesti erilaisia täysjyväviljatuotteita, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja palkokasveja.

Tutkimusten perusteella suolistobakteereihin näyttäisi vaikuttavan myös ravinnon rasvan määrä ja laatu, ja tällä taas voi olla suoria tai epäsuoria vaikutuksia ihmiseen.

Suolistomikrobiston vaikutusta terveyteen ja myös aivojen toimintaan tutkitaan tällä hetkellä valtavasti, ja sen merkitys ymmärretään koko ajan paremmin. Voikin olla, että monet ruokavalion vaikutukset ihmiseen välittyvät nimenomaan suolistomikrobien kautta.