Mitä suolistossa tapahtuu, miksi suoliston mikrobistoa kannattaa ruokkia kuidulla ja miten tämä kaikki liittyy aivoihin? Fazerin tutkimus- ja innovaatioyksikkö Fazer Labissa työskentelevä Laura Pirkola selvittää tutkimuksessaan miten kuidunsaanti vaikuttaa suoliston mikrobistoon - ja miten suoliston mikrobisto puolestaan vaikuttaa aivoihin ja sitä kautta mahdollisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Laura Pirkola aloitti työnsä Fazerin tutkimusyksikössä tuoreena ravitsemustieteiden maisterina vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin Lauran esimies, Fazerin tutkimusjohtaja Jussi Loponen ja Fazer Labin ruotsalaiskollega Ulrika Gunnerud tekivät Lauralle niin mielenkiintoisen ehdotuksen, että siitä oli vaikea kieltäytyä. Ja niinpä Laura pakkasi syksyllä 2018 muuttolaatikkonsa, otti suunnakseen Uppsalan ja tavoitteekseen tohtorintutkinnon Swedish University of Agricultural Sciences (SLU) -yliopistossa.

Lauran tutkimus on osa LivsID-hanketta, joka on Ruotsin valtion ja SLU:n yhteinen hanke, jota toteutetaan yhteistyössä Ruotsissa toimivien ruoka-alan yritysten kanssa. Fazer on hankkeessa mukana ja Laura käyttää seuraavien neljän vuoden ajan 80% työajastaan tutkimustyöhön ja loput 20% muihin tehtäviin Fazer Labissa.

Ihmisen toiset aivot ovat suolistossa – mitä ja miten suolisto aistii?

Oletko koskaan miettinyt miksi sanotaan, että jännitys tuntuu mahanpohjassa, tai että ihmisen toiset aivot ovat suolistossa? Suoliston ja aivojen välillä todellakin on monimutkainen, kaksisuuntainen yhteys. Se, mitä suolistossa tapahtuu, vaikuttaa aivoihin – ja toisin päin.

Väitöstutkimuksessaan Laura tarkastelee tätä kiehtovaa ja toistaiseksi vielä varsin tuntematonta yhteyttä: ”Suoliston ja aivojen yhteys on tällä hetkellä kuuma aihe tutkimuspiireissä. Tämän mutkikkaan, kaksisuuntaisen yhteyden toimintamekanismi ymmärretään jo varsin hyvin, emme vielä tiedä paljoakaan siitä, miten ruoka ja ravintoaineet vaikuttavat siihen”, Laura selittää. ”Ja tutkijalle tällaiset tuntemattomat alueet ovat tietysti aina kaikkein kiehtovimpia.”

Entä ravitsemus ja ravintokuitu?

Kuidun tiedetään vaikuttavan suoliston hyvinvointiin, mutta läntisessä maailmassa ihmiset eivät kuitenkaan yleisesti ottaen syö riittävästi kuitua. ”Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa laahataan tyypillisesti jäljessä riittävän kuidunsaannin suosituksista”, Laura kertoo.

Kysymys kuuluukin, miten ihmiset saadaan lisäämään kuitua ravintoonsa. ”Terveys- ja ravitsemussuositukset painottavat usein riskejä ja niitä asioita, joita pitäisi välttää: Älä tee sitä, älä syö tätä, se on epäterveellistä. Tällaiset suositukset koetaan usein saarnaaviksi ja negatiivisiksi”, Laura kuvailee. ”Tutkimuksessamme pyrimme tunnistamaan keskeisiä kuidunsaantiin liittyviä ydinviestejä, jotka kolahtavat nuoriin aikuisiin, ja etsiä positiivisia, houkuttelevia tapoja puhua niistä.”

Esimerkiksi suoliston mikrobiston ja kognition välinen yhteys saattaisi olla kiinnostava teema, kun puhutaan siitä, miksi riittävä kuidunsaanti ja kokojyvätuotteiden syönti todellakin kannattaa. Suunnitelmissa on testata keskeisiksi ja toimiviksi arvioituja viestejä 18-40-vuotiaiden kuluttajien kanssa tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa, luultavimmin vuonna 2021.

Käytännön tutkimustyö paljastaa ulosteen salat

Sitä, mitä suolistossa tarkalleen tapahtuu kun syömme – tai emme syö – kuitua, ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Siksi tarvitaankin lisää tutkimusta, jotta voidaan arvioida toistaiseksi tuntemattomia mekanismeja, etsiä yhteyksiä, joita ei aiemmin ole havaittu, ja tarkastella ja testata nykyolettamuksia ja -teorioita.

Esimerkiksi ravitsemuksen ja ruokavalion vaikutuksista tunteisiin ja mielialaan on jonkin verran näyttöä, ja ne on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty masennuksen riskiin. Myös stressin vaikutus suoliston toimintaan ymmärretään jo varsin hyvin.

Suoliston mikrobiston epäillään olevan näissä selittävä tekijä, koska se osallistuu esimerkiksi aivojen välittäjäaineiden tuotantoon. Suolistomikrobit vaikuttavat myös immuunijärjestelmän toimintaan ja säätelevät siten matala-asteista tulehdusta, joka on mahdollinen riskitekijä esimerkiksi masennukselle.

Jotta saadaan tarvittavaa, uutta tutkimustietoa, tarvitaan myös kädet savessa -tutkimustyötä laboratoriossa. Niinpä Lauran tutkimukseen liittyy myös esimerkiksi ulostenäytteiden perinpohjaista analysointia, jotta saadaan selville miten erilaiset kuitutyypit suolistossa toimivat ja miten ne ulosteessa näkyvät. Tavoitteena on selvittää, miten kuitu vaikuttaa suoliston mikrobistoon, jonka jälkeen voidaan paremmin ymmärtää myös sen vaikutukset aivoihin ja kognitioon.

”Oli hienoa saada tämä mahdollisuus tehdä väitöstutkimusta Ruotsissa, erittäin kiinnostavan tutkimusaiheen parissa. Itse en luultavasti olisi ollut niin innostunut puhtaasti akateemisesta väitöstutkimuksesta, mutta on kiehtovaa ja palkitsevaa päästä tekemään tällaista käytännönläheistä tutkimusta Fazerille – ruokatalolle, jossa tutkimuksessa saatu tieto voidaan muuttaa merkityksellisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja kuluttajaviestinnäksi”, Laura iloitsee.  

Lauran tutkimus ja tohtoriopinnot kestävät viisi vuotta. Mielenkiintoisia tuloksia tästä työstä voimme siis odotella vuonna 2023.