Fazer ja pohjoismainen tutkijayhteisö Nordic Rye Forum järjestivät 14.12.2020 virtuaalisen symposiumin rukiin terveysvaikutuksista. Symposiumi kokosi alan huippuasiantuntijat yhteen keskustelemaan pohjoismaisen rukiin ravintoarvoista, terveysvaikutuksista ja mahdollisista tulevaisuuden käyttötavoista.

Ruis on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria. Se on monien mahdollisuuksien vilja: ravintorikas, kestävästi tuotettu ja pohjoismaisille kuluttajille tuttu ja mieluinen. Nyt tuoreet tutkimukset tuovat lisätietoa siitä, miten ja miksi ruis tarkalleen ottaen on hyväksi terveydelle.

”Ruuan ja ravitsemuksen vastuullisuus on tärkeä osa Fazerin strategiaa. Uudet ruokateknologiat ja innovaatiot avaavat meille uusia mahdollisuuksia, ja tutkimustieto auttaa meitä hyödyntämään rukiin arvokkaat ominaisuudet mahdollisimman hyvin. Me Fazerilla haluamme muuttaa tieteen maukkaiksi, vastuullisiksi ja terveellisiksi tuotteiksi, jotka auttavat ihmisiä voimaan hyvin ja nauttimaan jokaisesta päivästä täysin rinnoin,” kertoo tutkimusjohtaja Jussi Loponen Fazerin tutkimus- ja kehittämisyksikkö Fazer Labista. ”Teemme erittäin mielellämme pohjoismaisen tutkijayhteisön kanssa yhteistyötä, joka auttaa meitä saavuttamaan tämän tavoitteen.”

Rukiin terveysvaikutuksia onkin viime aikoina tutkittu ahkerasti, ja pohjoismaiset tutkijaryhmät ovat tässä työssä olleet erityisen ansiokkaita.

“Pohjoismainen tapa tehdä tutkimusta on osoittautunut hyvin onnistuneeksi. Olemme yhdistäneet voimamme ja täydentäneet toistemme vahvuuksia eri toimijoiden yhteistyöllä. Yhdessä olemme onnistuneet valottamaan rukiin terveysvaikutuksia ja viljojen merkitystä pohjoismaisessa terveellisessä ja vastuullisessa ruokavaliossa. Ja tätä työtä jatkamme edelleen,” kertoo professori Rikard Landberg Nordic Rye Forumista, joka on pohjoismaisten ruistutkijoiden perustama yhteisö.

Mutta mikä rukiissa on niin erityistä?

Ensinnäkin, ruis on runsaskuituista. Kaikista viljoista ruis sisältää eniten kuitua ja se onkin Pohjoismaissa merkittävä kuidunlähde. Se sisältää myös runsain mitoin vitamiineja ja hivenaineita, kuten B-ryhmän vitamiineja, sekä fytokemikaaleja, kuten lignaaneja jafenolihappoja, joilla on tutkimuksissa havaittu hyötyvaikutuksia. Viljat ovat myös tärkein – ja vastuullisin – kasvisperäisen proteiinin lähde Pohjoismaissa.

Ruista myös käytetään tyypillisesti täysjyvätuotteina, ja täysjyväviljojen tiedetään tukevan painonhallintaa ja vähentävän useiden kroonisten sairauksien riskiä. ”Yhä useammassa tutkimuksessa rukiin ja muiden täysjyväviljojen on todettu vaikuttavan positiivisesti suoliston terveyteen, sydän- ja verisuoniterveyteen ja vastustuskykyyn,” kertoo väitöskirjatutkija Laura Pirkola Fazer Labista.

Entä miksi kuidusta kohistaan niin paljon?

Useimmat meistä tietävät, että kuitu on terveellistä. Suoliston mikrobisto ja sen vaikutus hyvinvointiimme saattaa sen sijaan olla monelle vieraampi aihe. Suolistomikrobiston tarkka koostumus ja toiminta vaihtelevat eri ihmisillä, ja ruokavaliolla tiedetään olevan valtava vaikutus siihen – erityisesti kuidun määrällä ja laadulla.

”Ruis sisältää runsaasti sekä liukoisia kuituja että liukenemattomia kuituja. Kumpaakin tarvitaan, jotta suolisto voi hyvin ja pysyy terveenä, mutta erityisesti liukoinen, fermentoituva kuitu on tärkeässä roolissa suoliston mikrobiston muokkaamisessa ja terveyden kannalta tärkeiden

lyhytketjuisten rasvahappojen tuotannossa,” Laura selittää. Laura työstää parhaillaan väitöskirjaansa – Ruotsin maatalousyliopisto SLU:ssa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee sitä, miten erilaiset kuidut vaikuttavat suoliston mikrobistoon, ja miten tämä vaikuttaa aivoihin ja hyvinvointiin ylipäätään.

“Suoliston mikrobisto osallistuu lyhytketjuisten rasvahappojen tuotantoon. Ne puolestaan toimivat esimerkiksi immuunijärjestelmän ja tulehduksen säätelijöinä ja saattavat myös auttaa ehkäisemään eri sairauksien riskiä ja säädellä stressireaktioita,” Laura jatkaa.

Lisäksi aivojen ja suoliston välillä on monimutkainen kahdensuuntainen yhteys: Se, mitä tapahtuu suolistossa, saattaa vaikuttaa aivoihin – ja toisin pain. Siksi suoliston hyvinvoinnista huolehtiminen on tuiki tärkeää. Ja siihen me tarvitsemme kuitua.

Vaikka kuidun tiedetään vaikuttavan suoliston hyvinvointiin, syödään länsimaissa kuitua turhan vähän. ”Toivon, että tulevaisuudessa kuidun, ja erityisesti fermentoituvan kuidun, merkitystä korostetaan nykyistäkin voimakkaammin ravitsemussuosituksissa. Myös omassa tuotekehityksessämme meidän kannattaa pitää kuidun arvo mielessä,” Laura toteaa.

Kurkistus rukiisten tuotteiden tulevaisuuteen

Paljon tutkimustyötä on siis meneillään, mutta miten se näkyy tulevaisuudessa ruokakauppojen hyllyillä?

Nykyinen ruistutkimus kasvattaa ymmärrystämme siitä, kuinka tuotantoprosessit ja suolistomikrobisto vaikuttavat rukiisten tuotteiden sisältämien ravintoaineiden hyväksikäyttöön elimistössä. ”Toisin sanoen ymmärrämme paremmin, kuinka tuotantoprosessit vaikuttavat viljaproteiinien hyväksikäyttöön elimistössä ja kuinka mikrobien aineenvaihdunta muokkaa fytokemikaalien aktiivisuutta, tai mikä tarkalleen ottaen on erilaisten kuitujen vaikutus suolistossa tapahtuvaan fermentaatioon”, kertoo johtava ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen Fazer Labista.

“Tämä ymmärrys luo pohjaa eri kuluttajaryhmille tai jopa yksilöllisesti räätälöidyille ruokavaliosuosituksille. Tutkimustieto luo myös edellytyksiä kehittää tuotantoprosesseja niin, että rukiin sisältämät arvokkaat ravintoaineet pystytään tarjoamaan kuluttajille parhaassa mahdollisessa muodossa.”

Tulevaisuudessa saatamme nähdä myös ruistuotteiden pakkauksiin merkittyinä tiedot niiden sisältämistä hyödyllisistä fytokemikaaleista. Pakkausmerkintöjen myötä pohjoismaisen rukiin terveysvaikutukset tulisivat kuluttajille näkyvämmiksi ja ymmärrettävämmiksi.

Rye - “wholy” grain for the gut and the brain -symposiumi järjestettiin 14.12.2020. Symposiumi oli osa Pohjoismainen ravitsemuskonferenssi 2020 -tapahtumaa. Koronapandemiasta johtuen tapahtuma toteutettiin täysin virtuaalisena.

Katso symposiumin tallenne täällä